Matkustamisen sietämätön keveys?!?

Ja matka jatkuu.. tulimme K:n kanssa siihen tulokseen, että paratiisiin olisi voinut jäädä vielä muutamaksi päiväksi. Matkan oli kuitenkin jatkuttava jos aiomme ehtiä lennollemme Vietnamin Ho chin ministä Ko Samuille Thaimaahan. Siispä varasimme paikat yöbussista, jonka oli tarkoitus olla perillä HCM:ssä kymmenessä tunnissa. Vaan kuinkas sitten kävikään.
Skeptisesti suhtauduin alunperinkin tuohon 10 tuntiin, mutta että matkaan meni yhteensä 16 tuntia oli melkoinen yllätys. Bussi lähti kahdeksalta illalla Sihanoukvillestä ja ensimmäisen tunnin ajan keräilimme matkustajia kyytiin ympäri kaupunkia. Matkan päästyä alkamaan kaikki sujui oikein joutuisasti Phnom Penhiin asti. Siellä sitten keskiyöllä bussia vaihtamaan. Uusi bussi seisoo paikoillaan kolme ja puoli tuntia.. mitään ei tapahdu. Kukaan ei tunnu tietävän milloin ollaan lähdössä. Ajattelin, että jos nyt nukahtaa niin herää varmasti aamulla samasta paikasta.
Liikkeelle kuitenkin vihdoin ja viimein päästiin. Rajanylityksineen kaikkineen matka oli melkoinen kokemus. Varsinkin kun suurimman osan ajasta bussissa ei ollut vessaa.
Olimme niin onnellisia kun vihdoin  pääsimme HCM:iin. Melkein 7 miljoonan ihmisen asuttaman suurkaupungin liikenne on käsittämätön. Suureksi yllätyksekseni kaupunki muuten vaikutti vehreältä ja mukavalta. Ihmiset olivat ystävällisiä ja hintataso Thaimaahan ja Kambodzaan verrattuna alhainen. Ruokakulttuuriin kuuluu mm. "frog porridge" eli sammakkopuuro, joka valitettavasti jäi tällä kerralla maistamatta. :)
Kaiken matkustamisen lomassa hemmottelimme itseämme jalkahoidolla ja -hieronnalla. Mmm. Nyt varpaankynnet on värjätty sähäkästi muutaman päivä päästä tapahtuvia. Full moon partyja varten.
Seuraava peliliike olikin säästää lentolipuissa ja yöpyä Bangkokin lentokentällä vaihtolentoa odotellessa. Tätä ei todella voi suositella kenellekään. Nukkuminen jäi melko vähäiseksi penkillä könöttäessä. Mutta pääsimme perille Koh Phananangille. Olemme valmiita täysikuuhun.

Marketilla

HCM katujen hulinaa